Pörssisäätiö ja KSYK YT-linja järjestivät talouteen keskittyvän tapahtuman – Lukiolaisten Pörssipäivän. Paikalla oli vieraita pääkaupunkiseudun yrittäjä- ja talouslukioista (LYK, MYK, Kauniainen, SYK, KSYK, TYK) sekä Lahdesta (LYK) ja Sulkavan lukion yrittäjälinjalta. Ohjelmassa oli Pörssisäätiön toimitusjohtajan Sari Lounasmeren esitys sijoittamisesta ja pörssin merkityksestä kansantaloudelle. Tästä jatkettiin talouspolitiikan haasteiden pohtimiseen keskustelulla, jossa oli arvovaltainen osallistujajoukko: Kansanedustajat Sampo Terho (Ps) ja Joona Räsänen (SDP), viisinkertainen kansanedustaja ja nykyään kunnallispolitiikkaan keskittyvä Osmo Soininvaara (Vihreät) sekä ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja, ekonomisti Heikki Pursiainen. Lopuksi Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius loi katsauksen maailmantalouden tilanteeseen ja sen vaikutuksiin Suomen talouteen.
Sari Lounasmeri esitteli kiintoisia lukuja suomalaisten varallisuudesta. Suurin osa kansallisvarallisuudestamme on kiinteistöissä. Pankkitileillä on arviolta 80 – 90 mrd. euroa talletuksia. Jos tästä varallisuudesta kertyisi esim. 30 mrd. pörssin kautta yritysten rahoitukseen, voitaisiin luoda markkina-arvolla mitattuna n. 30 Fiskarsin kokoista yritystä. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi sijoittamiseen kannustava verotus voisi olla kelpo porkkana. Paneelikeskustelussa vallitsi välillä yllättävänkin samankaltainen näkemys talouden tilasta ja talouskasvun luomisen keinoista. Lyhyellä aikavälillä velka koettiin välttämättömäksi yhteiskunnan toimintojen rahoittamiselle, pitkällä aikavälillä vakavaksi haasteeksi. Työmarkkinoiden uudistaminen, sääntelyn purkaminen ja kilpailun lisääminen nykyisin suljetuilla talouden lohkoilla kuten apteekkialalla sekä työntekoon kannustava verotus ja verotuksen painopisteen siirtäminen kulutukseen saivat yllättävänkin yksimielisesti tukea. Myös perustulo sai kannatusta – joskin toimivaa mallia odotellaan.
Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius painotti ketterän ja uusiutumiskykyisen kansantalouden merkitystä. Digitalisaatio, jälkiteollinen kehitys sekä väestön ikääntyminen muuttavat toimintaympäristöä Suomessa ja Euroopassa radikaalisti. Myös maailmantalouden aivan uudenlainen tilanne – nollakorot ja Kiinan kasvun hiipuminen – luovat sumuisen kuvan tulevaisuudesta. Tuottavuuden kasvulla ja innovaatioilla ”Japanin tauti” eli deflatorinen hidas kasvu on kuitenkin vältettävissä: on syytä olla optimisti, mutta valmis sopeutumaan lähitulevaisuuden mullistuksiin mm. digitalisaation osalta. Mikään ei ole taloudessa niin varmaa kuin muutos. Ole siis valmis muutokseen!