Kulosaaren yhteiskoulussa pidettiin Suomen Akatemian järjestämä tietobreikki, jossa huippututkija Mikko Sipilä Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskuksesta kävi puhumassa ilmastonmuutoksesta ja erityisesti omasta tutkimuksestaan pienhiukkasiin liittyen. Apulaisprofessori Sipilä on kirjoittanut artikkeleita johtaviin tiedelehtiin kuten “Nature” ja “Science“, ja vuonna 2019 hän on kuulunut maailman viitatuimpien tutkijoiden arvostettuun “Highly Cited Researchers” -listaan geotieteiden osalta.
Esitelmässä käytiin läpi ihmistoiminnan ja ilmastonmuutoksen monimutkaista vyyhtiä: esimerkiksi hiilidioksidi ja metaani voimistavat kasvihuoneilmiötä, mutta jotkin pienhiukkaset kuten rikkidioksidi puolestaan heikentävät sitä. Apulaisprofessori Sipilä onkin tutkinut pienhiukkasia paitsi tämänhetkisellä työpaikallaan Lapissa sijaitsevalla Värriön tutkimusasemalla, niin myös Grönlannissa, Huippuvuorilla ja kummallakin napamantereella. Erityisesti napa-alueen seikkailut jääkarhujen ja vanhojen lentokoneiden kanssa herättivät opiskelijoissa hilpeyttä!
Apulaisprofessori Sipilän esityksessä puhuttiin myös siitä, millaisia ominaisuuksia huippututkijalla tulisi olla. Tässä diassa oltiin korostettu punaisella kolme asiaa: tekninen- ja ohjelmointiosaaminen, kyky esiintyä ja markkinoida ajatuksiaan ja erinomainen englannin kielen taito artikkeleiden kirjoittamista varten. Eipä siis huono yhdistelmä, kun ajattelee meidän lukiomme erikoislinjoja 🙂
