Äidinkieli ja kirjallisuus
Oppiaine kehittää oppilaiden kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ja ohjaa heitä kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja kulttuurista sekä tiedostamaan omat tapansa viestiä ja käyttää kieltä. Oppilaiden arjen kieli- ja tekstitaitoja laajennetaan. Opetus tukee oppilaiden monilukutaidon, kielitietoisuuden ja kielellisen identiteetin rakentumista.

Opetus tutustuttaa oppilaat kulttuurisisältöihin, joista keskeisiä ovat sanataide, media, draama, teatteritaide sekä puhe- ja viestintäkulttuurit. Kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on innostaa lukemaan monipuolisesti erilaista kirjallisuutta. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja monimediaisessa oppimisympäristössä. Oppilaita rohkaistaan oma-aloitteisiksi ja osallistuviksi kansalaisiksi, jotka osaavat perustella näkemyksensä ja vaikuttaa sekä omaan elämäänsä että ympäröivään yhteiskuntaan eri viestintävälineitä hyödyntäen.

Tunneilla käytetään vaihtelevia työtapoja, esimerkiksi opetuskeskustelua, yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyä. Erilaisia tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä, myös viestintäteknologiaa hyödyntäen. Prosessi – ja projektityöskentelyn avulla yhdistetään oppiaineen eri sisältöalueita toisiinsa. Draamaa käytetään erityisesti kirjallisuuden opetuksessa. Suomen kielen ja kirjallisuuden opetusta integroidaan muiden oppiaineiden, esimerkiksi historian, katsomusaineiden, kuvataiteen, maantieteen ja vieraiden kielten kanssa. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan koulun ulkopuoliseen kulttuuri- ja mediatarjontaan.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on tukea oppilaan monikielisyyden kehittymistä sekä herättää kiinnostus ja tarjota välineitä kielitaidon elinikäiseen kehittämiseen. Yhteistyössä kotien, oman äidinkielen opetuksen sekä muiden oppiaineiden kanssa suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetus auttaa oppilasta rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiään kulttuurisesti monimuotoisessa ja monimediaisessa yhteiskunnassa.

Suomen kielen oppiminen tukee kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen lähtökohtana ovat oppilaille merkitykselliset ja tarpeelliset tekstilajit ja kielenkäyttötilanteet, joiden avulla kielen muotoja, merkityksiä ja käyttöä tutkitaan ja opitaan analysoimaan. Kielitaitoa kehitetään kaikilla kielen käytön osa-alueilla, joita ovat kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen. Oppilaiden kielen osaaminen laajenee arkielämän konkreettisesta kielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. He saavat valmiudet havaintojen ja ilmiöiden sekä oman ajattelunsa, tunteidensa ja mielipiteidensä ilmaisemiseen tilanteeseen sopivalla tavalla.

Vuosiluokilla 7–9 opetuksen erityisenä tehtävänä on vakiinnuttaa ja monipuolistaa suomen kielen taitoa, oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitoja ja monilukutaitoa. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kielitaito ja vahvuudet. Oppilaiden kielitietoutta, tekstimaailmaa ja kulttuurintuntemusta laajennetaan. Kehitetään kielellisiä valmiuksia jatko-opintoja, yhteiskuntaa ja työelämää varten. Kirjallisuuden opetuksessa kannustetaan monipuoliseen lukemiseen.

Ruotsi
Ruotsin opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissa kokoonpanoissa. Oppilaita kannustetaan verkostoitumiseen ja yhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla Pohjolaa. Tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisissa tilanteissa. Oppilaita rohkaistaan käyttämään ruotsin kieltä monipuolisessa vuorovaikutuksessa ja tiedonhankinnassa. Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaille merkityksellistä.
Englanti
Englannin opetus vankentaa oppilaiden kiinnostusta kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen. Oppilaita rohkaistaan käyttämään englantia ja arvostamaan englannin kielen eri variantteja, niiden puhujia ja heidän kulttuuriaan. Tavoitteena on asianmukainen, luonnollinen ja luova kielenkäyttö. Koulun kansainvälisyys antaa mahdollisuuden käyttää englannin kieltä monipuolisessa vuorovaikutuksessa ja tiedonhankinnassa. Oppilaita ohjataan ymmärtämään englannin kielen merkitys globaalina lingua francana. Oppilaita valmistetaan elinikäiseen kielenopiskeluun. Englannin opetusta voidaan integroida eri oppiaineisiin ilmiöpohjaisuutta hyödyntäen. Oppimateriaali on lähinnä englanninkielistä ja opetuskieli on englanti ja tukikieli suomi. Soveltuvuuskokeen (8. luokalla) perusteella osalle oppilaista tarjotaan mahdollisuus edetä nopeammin englannin kielen opinnoissaan. Tällöin suoritetaan lukion 1. ja 2. kurssin peruskoulun oppimäärän lisäksi.

Native English

The goal of Native English is to expand the English program with the inclusion of voluntary courses dedicated to literature. The study of literature fosters critical reading and critical thought. Horizons are expanded through the vicarious experiences of characters and stories. Cultures are built on histories, legends and religions; literature embraces these and exposes students to these worlds. Literature strikes a balance with the immediacy of the media culture and enlarges the students’ sources of reference. Vocabulary is expanded and built through literature and writing skills are enhanced. The study of literature nurtures the imagination which in turn fosters creativity and innovation.

saksa
A1/A2 Saksa

Oppilaita tuetaan

  • syventämään vuosiluokilla 3-6 saavutettuja taitoja
  • kehittämään kielellistä päättelykykyä
  • edistämään kielenopiskelutaitojaan
  • käyttämään opiskelemaansa kieltä monipuolisessa tiedonhankinnassa ja vuorovaikutuksessa myös TVT-sovelluksia hyödyntäen

Oppilaille pyritään antamaan vankka yleiskuva kielestä, kunkin kielialueen maista ja kulttuureista sekä hyvä ääntämisen, sanaston ja rakenteiden hallinta.

Oppilaita innostetaan havaitsemaan kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielellisen ja kulttuurisen moninaisuus ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ympäristöissä. Opintokokonaisuudella pyritään antamaan yleiskuva saksan kielestä, sen kielialueen maista ja kulttuureista, sekä hyvä ääntämisen, sanaston ja rakenteiden hallinta. Opetuksessa käsitellään monipuolisesti erilaisia aiheita ja käytetään vaihtelevia sekä toiminnallisia työtapoja.

Opetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia saksan kieltä ja käyttää sitä rohkeasti. Monilukutaitoa kehitetään käsittelemällä erilaisia tekstejä.  Oppilaalle annetaan mahdollisuuksien mukaan tukea ja opetuksessa huomioidaan muita nopeammin etenevät tai kieltä entuudestaan osaavat. Oppilasta ohjataan ja motivoidaan edelleen kehittämään kielitaitoaan jatko-opinnoissaan esim. lukiossa ja ymmärtämään kielitaidon merkitys työelämässä.

B2 Saksa

Oppilas saa perustietoa kielestä ja kielialueen maiden kulttuurista. Opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kielellistä päättelykykyä ja edistää hänen kielenopiskelutaitojaan käyttämällä hyväksi oppilaan aikaisempaa kielitaitoa. Tavoitteena on ymmärtää kulttuurista moninaisuutta. Painopiste on ääntämisen, keskeisen sanaston ja rakenteiden hallinnassa. Oppilaita rohkaistaan tiedonhakuun sekä monipuoliseen jatkuvasti kehittyvään suulliseen ja kirjalliseen vuorovaikutukseen. Mahdollisuuksien mukaan saksaa integroidaan muihin oppiaineisiin.

 

Ranska
A-Ranska

Oppilaita tuetaan

  • syventämään vuosiluokilla 3-6 saavutettuja taitoja
  • kehittämään kielellistä päättelykykyä
  • edistämään kielenopiskelutaitojaan
  • käyttämään opiskelemaansa kieltä monipuolisessa tiedonhankinnassa ja vuorovaikutuksessa myös TVT-sovelluksia hyödyntäen

Oppilaille pyritään antamaan vankka yleiskuva kielestä, kunkin kielialueen maista ja kulttuureista sekä hyvä ääntämisen, sanaston ja rakenteiden hallinta.

Opetuksessa käytetään monipuolisesti erilaisia aiheita sekä vaihtelevia ja toiminnallisia työtapoja. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa yhden luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista ja oppilaiden viestintätarpeista lähtien. Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieltä ja käyttää sitä rohkeasti. Monilukutaitoa kehitetään ja käsitellään erilaisia tekstejä.  Opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille ja oppilaiden vapaa-ajan käyttöön. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan tukea oppimiselleen. Opetuksessa huomioidaan myös muita nopeammin etenevät tai kieltä entuudestaan osaavat. Lisäksi pyritään motivoimaan oppilasta edelleen kehittämään kielitaitoaan jatko-opintojensa kuluessa esim. lukiossa ja ymmärtämään kielitaidon merkitys työelämätaitona.

B2 Ranska

Oppilas saa perustietoa ranskan kielestä ja ranskan kielialueen maiden kulttuurista. Opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kielellistä päättelykykyä ja edistää hänen kielenopiskelutaitojaan käyttämällä hyväksi oppilaan aikaisempaa kielitaitoa. Tavoitteena on ymmärtää kulttuurista moninaisuutta. Painopiste on ääntämisen, keskeisen sanaston ja rakenteiden hallinnassa. Oppilaita rohkaistaan tiedonhakuun sekä monipuoliseen jatkuvasti kehittyvään suulliseen ja kirjalliseen vuorovaikutukseen. Mahdollisuuksien mukaan ranskaa integroidaan muihin oppiaineisiin.

Espanja
A1/A2 Espanja

Oppilaita tuetaan

  • syventämään vuosiluokilla 3-6 saavutettuja taitoja
  • kehittämään kielellistä päättelykykyä
  • edistämään kielenopiskelutaitojaan
  • käyttämään opiskelemaansa kieltä monipuolisessa tiedonhankinnassa ja vuorovaikutuksessa myös TVT-sovelluksia hyödyntäen

Oppilaille pyritään antamaan vankka yleiskuva kielestä, kunkin kielialueen maista ja kulttuureista sekä hyvä ääntämisen, sanaston ja rakenteiden hallinta.

Opetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia espanjan kieltä ja käyttää sitä rohkeasti. Monilukutaitoa kehitetään erilaisia tekstejä käsittelemällä. Oppilaalle annetaan mahdollisuuksien mukaan tukea oppimiselleen ja opetuksessa huomioidaan myös muita nopeammin etenevät tai kieltä entuudestaan osaavat. Oppilasta ohjataan ja motivoidaan edelleen kehittämään kielitaitoaan jatko-opinnoissaan esim. lukiossa ja ymmärtämään kielitaidon merkitys työelämässä.

B2 Espanja

Oppilas saa perustietoa espanjan kielestä ja kielialueen maiden kulttuurista. Opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kielellistä päättelykykyä ja edistää hänen kielenopiskelutaitojaan käyttämällä hyväksi oppilaan aikaisempaa kielitaitoa. Tavoitteena on ymmärtää kulttuurista moninaisuutta. Painopiste on ääntämisen, keskeisen sanaston ja rakenteiden hallinnassa. Oppilaita rohkaistaan tiedonhakuun sekä monipuoliseen jatkuvasti kehittyvään suulliseen ja kirjalliseen vuorovaikutukseen. Mahdollisuuksien mukaan espanjaa integroidaan muihin oppiaineisiin.

Matematiikka
Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Matematiikka on ajattelun väline: työkalu päätöksentekoon ja kriittiseen ajatteluun. Matematiikan kumulatiivisesta luonteesta johtuen opetus etenee systemaattisesti. Konkretia ja toiminnallisuus ovat keskeinen osa matematiikan opetusta ja opiskelua. Oppimista tuetaan hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa. Ongelmia matematisoidaan, ratkaistaan ja tulkitaan yksin ja yhdessä. Yhdessä työskennellessä jokainen toimii sekä itsensä että ryhmän hyväksi. Oppimispelit ovat yksi motivoiva työtapa. Kahdeksannella vuosiluokalla oppilaat suorittavat matematiikan taitoja mittaavan kokeen, jonka perusteella erityisen hyvin kokeessa suoriutuneille suositellaan siirtymistä nopeammin etenevään Fast Track –ryhmään. Fast Track ryhmässä opiskelevat suorittavat peruskoulun matematiikan oppimäärän lisäksi lukion pitkän matematiikan toisen kurssin peruskoulun normaalin tuntimäärän puitteissa. Lukiokurssin suorittamisesta annetaan erillinen todistus.
Fysiikka
Fysiikan opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Fysiikan opetus auttaa ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkitystä jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Opetus välittää kuvaa fysiikan merkityksestä kestävän tulevaisuuden turvaamisessa. Fysiikan opetuksen tavoitteena on tukea fysiikkaan liittyvien käsitteiden rakentumista sekä ilmiöiden ymmärtämistä. Oppilasta ohjataan käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden mallintamisessa ja ennusteiden tekemisessä tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen kriittiseen ajatteluun ja tutkivaan työskentelyyn. Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat ympäristöstä tehdyt havainnot ja tutkimukset.
Kemia
Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään kemian ja sen sovellusten merkitystä jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä, yhteiskunnassa ja teknologiassa. Opetus ohjaa oppilaita ottamaan vastuuta ympäristöstään. Kemian opetuksen lähtökohtana on aineiden ja ilmiöiden havainnointi ja tutkiminen. Kokeellisuus eri muodoissaan tukee käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä, tutkimisen taitojen oppimista ja luonnontieteiden luonteen hahmottamista. Kokeellisessa työskentelyssä toimitaan kemikaali-, jäte- ja työturvallisuuslainsäädännön mukaisesti.
Biologia
Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa luonnontuntemusta ja ohjata ymmärtämään eri biologian osa-alueiden perusteita. Opetuksessa ohjataan oppilaita tutkivan oppimisen avulla tutustumaan biologisen tiedonhankinnan luonteeseen käyttäen maasto- ja laboratoriotyömenetelmiä. Biologian opetus auttaa oppilaita ymmärtämään, miten biologian tietoja ja taitoja voidaan soveltaa ja hyödyntää omassa elämässä. Biologian opetus kehittää oppilaiden ympäristötietoutta ja halua vaalia luonnon monimuotoisuutta. Oppilaita ohjataan kestävään elämäntapaan ja globaalin vastuun ymmärtämiseen. Kahdeksannella vuosiluokalla oppilaat suorittavat matematiikan taitoja mittaavan kokeen, jonka perusteella erityisen hyvin kokeessa suoriutuneille suositellaan siirtymistä nopeammin etenevään Fast Track –ryhmään. Fast Track ryhmässä opiskelevat suorittavat peruskoulun matematiikan oppimäärän lisäksi lukion pitkän matematiikan toisen kurssin peruskoulun normaalin tuntimäärän puitteissa. Lukiokurssin suorittamisesta annetaan erillinen todistus.
Maantieto
Maantieto on monitieteinen ja eri tiedonaloja integroiva oppiaine, jossa tutkitaan maapalloa ja sen alueita, luontoa, ihmisen toimintaa sekä erilaisia kulttuureita. Maantiedon opetuksessa otetaan huomioon luonnontieteiden, ihmistieteiden ja yhteiskuntatieteiden näkökulmat. Näin rakennetaan eheää kokonaiskuvaa monimuotoisesta maailmasta ja sen toiminnasta, maantieteellisistä syy- ja seuraussuhteista sekä ympäristönmuutoksesta. Maantiedon opetuksessa vahvistetaan oppilaiden valmiuksia kestävää kehitystä edistävään toimintatapaan.
Historia
Historian opetuksen tehtävänä on historiatietoisuuden, kulttuurien tuntemuksen sekä vastuullisen kansalaisuuden periaatteiden välittäminen oppilaille. Menneisyyttä koskevan tiedon avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään nykyisyyteen johtanutta kehitystä, henkisen ja aineellisen työn arvoa sekä pohtimaan tulevaisuuden valintoja. Historian opetuksessa keskeistä on historiallisiin lähteisiin tutustuminen ja niiden kriittinen tarkastelu. Oppilaita ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja moniperspektiivisyyttä sekä selittämään historiallisessa kehityksessä ilmeneviä muutoksia ja jatkuvuutta. Opetuksessa korostetaan vuorovaikutuksellisia ja tutkimuksellisia työtapoja.
Yhteiskuntaoppi
Oppiaineen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen ja periaatteiden mukaan. Yhteiskuntaopin opiskelussa keskeistä on ajankohtaisten asioiden ja tapahtumien seuraaminen eri tiedotusvälineissä sekä niiden analysointi. Oppilaita ohjataan ymmärtämään, että yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu valintoihin. Koulutilojen lisäksi yhteiskuntaopin opetuksessa hyödynnetään koulun, lähiympäristön ja koko Helsingin antamia mahdollisuuksia yhteiskunnan eri osa-alueiden ymmärtämiseen.
Katsomusaineet
(UE, UO, UK, UI, ET) Katsomusaineisiin kuuluvat evankelisluterilainen, ortodoksinen, katolinen, islamilainen uskonto ja elämänkatsomustieto. Katsomusaineiden opetuksen tehtävä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen, katsomuksellinen sekä kulttuurinen yleissivistys sekä edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Opiskeltavia asioita lähestytään monitieteellisestä näkökulmasta. Katsomusaineiden opetus pyrkii edistämään katsomusten välistä dialogia ja antaa oppilaille valmiuksia osallistua katsomuksista käytävään keskusteluun sekä katsomusten sisällä että niiden välillä suvaitsevaisuuden ja uskonnonvapauden hengessä. Oppilas perehtyy opiskeltavaan katsomukseen ja tutustuu muihin uskonto- ja katsomusperinteisiin Suomessa ja muualla maailmassa. Opetuksessa pohditaan katsomuksille ominaista kysymyksenasettelua, käsitteistöä, symboliikkaa ja taidetta. Oppilas perehtyy oman katsomuksensa juuriin, lähteisiin ja ajatuksiin sekä kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin maailmassa. Oppilas saa monipuolista tietoa katsomuksista ja oppii ymmärtämään niistä käytävää keskustelua. Opetuksessa käsitellään eettisen ajattelun keskeisiä käsitteitä sekä eri katsomusten eettisiä periaatteita. Siinä perehdytään ihmisoikeuksiin ja uskonnonvapauteen. Opetuksessa pohditaan ihmisyyteen kuuluvia elämän- kysymyksiä ja ajankohtaisia eettisiä ongelmia. Katsomusaineiden opetus kasvattaa oppilaiden kykyä oman tulevaisuutensa hahmottamiseen ja suunnittelemiseen. Opetuskielenä käytetään suomea ja englantia. Käytettävä digitaalinen materiaali ja tehtävät voivat olla sekä englannin että suomenkielisiä.
Terveystieto
Terveystiedon opetuksen tehtävänä on oppilaiden monipuolisen terveysosaamisen kehittäminen. Terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä ilmiöitä tarkastellaan ikäkaudelle sopivalla tavalla terveysosaamisen eri osa-alueiden kautta. Näitä ovat terveyteen liittyvät tiedot, taidot, itsetuntemus, kriittinen ajattelu sekä eettinen vastuullisuus. Terveysosaamisen avulla oppilaat hahmottavat terveyden laaja-alaisuutta ja saavat valmiuksia tehdä tarkoituksenmukaisia ja perusteltuja terveyteen liittyviä valintoja ja päätöksiä. Terveysosaaminen lisää kykyä tunnistaa ja muokata tekijöitä, jotka mahdollistavat oppilaiden oman ja ympäristönsä terveyden ja hyvinvoinnin arvostamisen, ylläpitämisen ja edistämisen. Historian opetuksessa keskeistä on historiallisiin lähteisiin tutustuminen ja niiden kriittinen tarkastelu. Oppilaita ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja moniperspektiivisyyttä sekä selittämään historiallisessa kehityksessä ilmeneviä muutoksia ja jatkuvuutta. Opetuksessa korostetaan vuorovaikutuksellisia ja tutkimuksellisia työtapoja.
Liikunta
Kulosaaren yhteiskoulun liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin tukemalla fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon. Oppiaineessa tärkeää ovat yksittäisiin liikuntatunteihin liittyvät positiiviset kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan tukeminen. Liikunnan oppitunneilla korostuvat kehollisuus, fyysinen aktiivisuus ja yhdessä tekeminen. Liikunnan avulla edistetään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä sekä tuetaan kulttuurista moninaisuutta. Kulosaaren yhteiskoulun oppilaat osallistuvat vuosittain useisiin erilaisiin koulujenvälisiin urheilukilpailuihin ja -tapahtumiin. Liikunnanopetuksen yhteydessä oppilas saa tietoa ja valmiuksia terveyden, hyvinvoinnin ja hygienian edistämiseen. Yksi seitsemännen vuosiluokan liikuntakursseista opetetaan kielikylvyn omaisesti ruotsin kielellä.
Kuvataide
The goal in art teaching is to encourage, enhance visual perception, and give students the tools to observe art, the environment and other visual stimuli in a manner that is beneficial and strengthens their own sense of identity in a positive way. To examine cultural heritage, encourage multisensory creativity, critical thinking and nurture the desire to create artwork that is a reflection of the students’ own perceptions of their environment and culture. Visual enquiry and practical application of a variety of techniques, pictorial production using methods that appreciate environmental and societal advocacy.
Musiikki
Musiikin opetuksen tehtävänä on luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen. Toiminnallinen musiikin opetus ja opiskelu edistävät oppilaiden musiikillisten taitojen ja ymmärryksen kehittymistä, kokonaisvaltaista kasvua ja kykyä toimia yhteistyössä muiden kanssa. Näitä vahvistetaan ottamalla musiikin opetuksessa huomioon oppilaiden musiikilliset kiinnostuksen kohteet, muut oppiaineet, eheyttävät teemat, koulun juhlat ja tapahtumat sekä koulun ulkopuolella tapahtuva toiminta. Oppilaiden ajattelua ja oivalluskykyä kehitetään tarjoamalla säännöllisesti mahdollisuuksia äänen ja musiikin parissa toimimiseen, säveltämiseen sekä muuhun luovaan tuottamiseen. Opetuksen painopisteenä on oma musisointi, eli toiminnan kautta tekemällä ja kokemalla oppiminen.
Kotitalous
Kotitalouden opetuksen tehtävänä on kehittää kodin arjen hallinnan sekä kestävän ja hyvinvointia edistävän elämäntavan edellyttämiä tietoja, taitoja, asenteita ja toimintavalmiuksia. Hyvä arjen hallinta mahdollistaa perheenjäsenten ja perheyhteisöjen tasavertaiset mahdollisuudet hyvään elämään. Kotitalous-oppiaine kasvattaa oppilaita toiminnallisuuteen, yritteliäisyyteen, vastuullisuuteen sekä taloudellisuuteen. Opetuksessa edistetään kädentaitoja, luovuutta ja kykyä tehdä valintoja. Kolmesta kotitalouden kurssista yksi opetetaan kielikylvynomaisesti ruotsin kielellä. Kotitalouden kurssit 1, 2 ja 3 voidaan integroida terveystiedon, yhteiskuntaopin, biologian, käsityön, matematiikan, kuvataiteen ja kemian kanssa.
Käsityö
Käsityö on monimateriaalinen oppiaine, jota opetetaan muotoilun, ilmaisun ja teknologian näkökulmista. Tähän kuuluu tuotteen tai teoksen itsenäinen tai yhteisöllinen suunnittelu, valmistus sekä koko käsityöprosessin arviointi. Käsityössä oppilasta opastetaan tutustumaan ja käyttämään monipuolisesti ja turvallisesti erilaisia työvälineitä, materiaaleja ja tarkoituksenmukaisia työtapoja. Arkielämää, luontoa, rakennettua ja esineympäristöä havainnoidaan ja hyödynnetään käsityön suunnittelussa ja valmistuksessa. Opetuksessa käytetään teknisen työn ja tekstiilityön työtapoja. Tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia pyritään käyttämään suunnittelussa, valmistuksessa ja dokumentoinnissa. Toiminnallista oppimista tuetaan tutkivan oppimisen projekteilla eri tahojen kanssa sekä tutustumalla käsityöhön museo- ja näyttely- ja yritysvierailuilla.
Oppilaanohjaus

 Oppilaanohjaus on oma oppiaineensa, jonka luokkamuotoista oppilaanohjausta annetaan kaikilla yläasteen luokilla. Kulosaaren yhteiskoulun yläasteella luokkamuotoisen ohjauksen keskeiset sisällöt ovat:

7. luokan keskeiset sisällöt

  • Itsetuntemus, vastuu ja vapaus
  • omat vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet
  • Motivaatio, oppiminen ja opiskelutaidot
  • Sähköiset oppimisympäristöt ja tvt-taidot
  • Kansainvälisessä Kulosaaren yhteiskoulun kouluyhteisössä muiden kanssa toimiminen

8. luokan keskeiset sisällöt

  • Itsetuntemus, kyvyt ja taipumukset
  • Arvot, tavoitteet ja unelmat
  • Suomalainen koulutusjärjestelmä (alkeet)
  • Oman opintopolun rakentaminen
  • Työ ja ammatit
  • Työelämätaidot
  • Yrittäjyys
  • Työelämään tutustuminen (TET), osa I

9. luokan keskeiset sisällöt

  • Itsetuntemus, oma suunta
  • Unelmat, tavoitteet ja niiden saavuttaminen
  • Suomalainen koulutusjärjestelmä (syventävät tiedot)
  • Oman opintopolun rakentaminen
  • Ammatillinen koulutus
  • Lukiokoulutus
  • Opiskelu ja työskentely ulkomailla
  • Jatko-opintomahdollisuuksien selvittäminen ja eri vaihtoehtoihin tutustuminen
  • Yhteishaku
  • CV ja työhakemus
  • Tasa-arvo työelämässä
  • Työelämään tutustuminen (TET), osa II

Lisätietoja oppilaanohjauksesta löytyy perusopetuksen opetussuunnitelmasta.